keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Zoron miekat part06 - Hiontaa ja maalia!

Thärvetuloa takaisin hikiseen pajaan, jossa pöly leijuu ja maali haisee!

Viimeksi maalattiin ja turhauduttiin. Tällä kertaa hiotaan muotoa yhteen huotraan ja uudelleen maalataan tavaraa hieman lisää.

-----------------------------------------------------------------------------------
HUOMIO!
Käyttämäni työkalut ovat väärinkäytettynä vaarallisia, ne pitävät pirusti meteliä JA aiheuttavat paljon pölyä ja purua. Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta ja imuroi jälkesi jokaisen työvaiheen jälkeen. Siihen tottuu.
Käytä suojaimia, kuten suojalaseja, hengityssuojainta ja kuulosuojaimia. Älä käytä väljiä vaatteita äläkä ketjuja, jotka voivat joutua koneiden liikkuvien osien väliin ja aiheuttaa vaaratilanteen. Jos sinulla on pitkät hiukset, pidä ne sidottuina ja paidan alla. Varmistu, että tiedät mitä olet tekemässä. En ole vastuussa teidän sohlailuistanne.

Spraymaalit eivät edistä terveyttä. Ole siis varovainen niitä käyttäessäsi. Käytä vähintään paperista hengityssuojainta, mieluiten kunnon suodattimilla varustettua maskia. Sekä suojalaseja.
-----------------------------------------------------------------------------------

Aloitin jo viime kerralla itseasiassa pyyhkimällä tuoreen maalin pois huotrasta. Nyt hioin siitä loput paakut pois suoraan 240-hiomapaperilla.


Sama juttu sprayn pilaamille terille. Hiomapaperilla pinta tasaiseksi uutta maalausta varten.


Samoin, hioin tämänkin huotran pinnan maalauskuntoon, sitten piirsin lyijykynällä apuviivat, joita pitkin hion muodot huotraan.

Sandai Kitetsussa on sellaiset urat. Urien välinen etäisyys oli n. 4/5-osaa huotran leveydestä muistaakseni. Jostain kuvasta näin olin mittaavinani.
Ei muuta kuin kappale kiinni puristimeen, tarkistetaan hiomakoneen nauha ja vaihdetaan tarvittaessa. Tässä on hyvä käyttää karkeaa hiomapaperia, kun pyrkimyksenä on saada muotoa aikaan. Mitä karkeampi paperi, sitä nopeammin materiaalia kuluu, sitä pitempään paperi kestää ja ennen kaikkea, entistä helpompi tehdä virhe jos "lipsahtaa" :'D

Työkalu tällä kertaa on niinkutsuttu "raspi-roope". Pieni nauhahiomakone.
Sitten vain hengityssuojain naamalle, suojalasit silmilla ja kuulosuojaimet korville ja menoks!

Tulipa nopeasti valmista! ;D
Tosiaan, hiomanauhahan on todella leveä, jolloin sitä täytyi pitää jyrkässä kulmassa työhön nähden, jotta saatiin V:n mallinen ura huotraan. Yhteensä 42 uraa, tarkalleen ottaen.

Sillälailla.
Seuraavaksi urat täytyy yhdistää. Mutta raspiroope tuntui todella kömpelöltä huotran sivuihin. En muista oliko näkyvyys heikko vai kaarevien reunojen hiominen erittäin hankalaa... SIISPÄ! Jokaisen askartelin paras ystävä, Dremel, kehiin!

Jatkovarrella varustettu Dremel. Päässä hiomapaperirulla.
Sitten vain varovaisesti yhdistettyyn molempien puolien urat toisiinsa reunan yli. Jälleen, hiomapaperi 45 asteen kulmassa työhön nähden.

TUOSTA!
Muutama kymmentä pientä uraa, paljon pölyä ja huurtuneita suojalaseja myöhemmin...

NIIIIN onnellinen, kun tuo hiontavaihe oli ohi.
Eikun aijoo... Pitäähän nuo juuri työstetyt urat vielä viimeistellä...

Hiomasieni. Hioten vaan. Jälleen 45 asteen kulmassa.
Jo muutamauran jälkeen hiomasieni alkoi näyttämään kulumisen merkkejä ja hiominen hidastui suunnattomasti. Mutta hiomasienet ovat tähän tarkoitukseen kalliita ja minulla ei niitä olisikaan enempää ollut. JOTEN! Otetaan pala hiomapaperia ja laitetaan se hiomatuen päälle ja käytetään samoin. Hiomapaperia voi siirtää aina inan verran eteenpäin, jolloin yksi pala riittää monen monta uraa :)

Jaksaa jaksaa! Ei oo enää ku paljon!
Tässäpä näkyy hyvin tuo vaneri ja sen kerrokset...

Smooth to the touch~
SITTEN! Hiomiset tehty! Pölyt pyyhitty! Maalaamaan!

Noniin. Olin sittenkin ottanut kuvan näistä.
Jälleen. Ohuita kerroksia, jokaista monta kerrosta. Itse ruiskutan yleensä 3. Ensin pohjamaali, sitten maali ja lopuksi tietenkin lakka.

Pohjamaalattu'd
Maalattu'd
EIIII!!! LAKKAUS MENI PIELEEN!
Ei vaineskaaaaan~ Sen kuuluukin näyttää tältä, ellei pohjalla ole valkoinen maali, jolloin sitä ei huomaa. Lakan kuivuttua työ näyttää samalta, kuin maalauksen jälkeen, mutta siinä on vain suojaava lakkakerros pinnassa.

Lakattu'd
Tässä molemmat huotrat maalattuina ja lakattuina.
Sitten päästäänkin terien kimppuun :)

Pari kerrosta vielä pohjamaalia.
Maalin ero kuivaan kappaleeseen verrattuna, on aika suurin. Lopullinen ero vaihtelee hyvin paljon maalista maaliin.

Seuraavaksi tuleekin kauan odotettu metallic-maali terään! Ensin muistutus ja tarkempi kuva pohjamaalista:

Ei tämäkään paha ole.
Ja sitten ruiskimaan sitä kallista metallic-maalia ja toivomaan, että näyttää niin hyvältä kuin kuulostaakin.

Se näyttää vielä paremmalta kuin kuulostaa =w=
Ei muuta kuin lisää maalia ilmaan ja toivottavasti vähän osuu teriinkin.
Paljon paljon metallic-teriä (~*3*)~

Muistin tuon tölkinkin näyttää :)
Sitten sitä lakkaa suojaamaan näitä ihanuuksia.

Ei, en kuolannut näitä teriä näin paljon mutta uusi spray-purkki oli JÄLLEEN epäkuntoinen...
Menikin jo liian hyvin hetken aikaa... Spray purkki tosiaan sylki suihkun ylemmästä puolikkaasta 75% lakasta ja alapuolikkaasta 25%, joten lakkaa piti käyttää kokeilemalla ja erittäin nopeilla liikkeillä, jotta se ei tuon enempää valunut.

Loppujen lopuksi todella hyvä saavutus (vaikka itse sanonkin) rikkinäisellä spraylla.
Vaikka minulla nämä spraytölkit reistailivat näinkin paljon, ei niitä kannata pelätä. Kun palautin ne mustat pohjamaalit, sain muitta mutkitta uudet tilalle. Ja näemmä oli ehtinyt valmistuserä vaihtua, koska uudet pohjamaalit toimivat kunnolla. Minulla kuitenkin kului 7 eri sprayta, yhteensä n. 10tölkillistä kaikenkaikkiaan. Mustaa pohjamaalia ja kirkasta lakkaa kului siis useampi tölkki.

Ensi kerralla fiilistellään hieman kuivuneita töitä ja ehkä jopa yhdistän toisenkin työpäivän samaan. Mitä seuraavaksi voitaisiinkaan tehdä...

Kiitos lukemisesta ja jaksamisia seuraavan kappaleen odottamiseen!
Muista tilata niin saat varmaan ilmoituksen asiasta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti