Zoron miekat part13 - Time to wrap these babies up!

Thärvetuloa kengännauhaiseen ja puupuruiseen paja-yksiöön.

Viimeksi maalattiin wonderflexit ja terät ja päästiin jo yhtä kahvaakin viimeistelemään.
Nyt on tullut aika näyttää kahvojen viimeistely ja miekkojen kasaus ja saada nämä vihdoinkin päätökseen!

-----------------------------------------------------------------------------------
HUOMIO!
Käyttämäni työkalut ovat väärinkäytettynä vaarallisia ja ne pitävät meteliä.
Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta ja imuroi/putsaa jälkesi jokaisen työvaiheen jälkeen. Siihen tottuu.
Käytä suojaimia, kuten suojalaseja, hengityssuojainta ja kuulosuojaimia. Älä käytä väljiä vaatteita äläkä ketjuja, jotka voivat joutua koneiden liikkuvien osien väliin ja aiheuttaa vaaratilanteen. Jos sinulla on pitkät hiukset, pidä ne sidottuina ja paidan alla. Varmistu, että tiedät mitä olet tekemässä. En ole vastuussa teidän sohlailuistanne.
----------------------------------------------------------------------------------- 

Jälleen päästään tähän mistä jo viime blogauksessa valitin... En muista enää loppua kohden ottaa kuvia niin paljoa. Mutta osan tapahtumista pystyy onneksi selittämään teksin välityksellä. Ehkä.

Lähdin liikkeelle kahvojen nyörittämisistä. Käytin mustia ja valkoisia kengännauhoja kahvoihin, koska en muualta löytänyt sopivaa lattanauhaa. Aloitin nyörin kietomisen "ylhäältä" kuten malli-katanassanikin.

Pora viittaa seuraavaan toimenpiteeseen.

Tosiaan, jotta sain nauhat pysymään paikoillaan porauksen ajan, kiedoin niitä vain kahvan ympärille tiukasti niin monta kierrosta kun nauhaa enää riitti. Tuntui pysyvän tiukasti. En muista solminko niitä edes mitenkään... Pahus...
MUTTA!
Seuraavaksi tosiaan tarvitaan reikä, jonka avulla viimeistellä nyöritys. Helpottaa nyörin pysymistä paikoillaan, kun sen saa kulkemaan kahvan läpi kerran.
Koska kahva on jo maalattu, täytyy olla erittäin tarkka poraamisen kanssa, jotta maalipinta kärsisi mahdollisimman vähän jos ollenkaan. Porataan siis ensin pieni reikä läpi saakka, syy selviää pian.

Läpi!

Siksi läpi asti, jotta tietäisimme molemmilta puolilta, mistä porata. Poran tullessa materiaalista (etenkin puusta), se tuppaa repimään tai jättämään todella rosoisen reunan reikään. Siksi porataan pieni reikä, koska se ei revi reunaa paljoa, ja vaikka se vähän repisi, se osa kuitenkin porataan pois. Tarkoitankin siis, että porataan toiselta puolelta puoleenväliin ja sitten toiselta puolelta läpi asti.

Siistit reunat. Jokin röhnä jäi puhaltamatta pois.

Seuraavaksi jatketaan nyöri loppuun asti, solmitaan toisiinsa, pujotetaan molemmat langanpäät reiästä läpi ja tehdään toiselle puolelle niin iso solmu, että se ei mahdu vetäytymään takaisin reiästä.

Yllä: solmu ja läpityöntö. Alla: "Lukitus"solmu.

Tämän jälkeen onkin vuorossa kyseisen miekan kasaaminen. Otetaan terä, asetetaan käsisuoja (tsuba) paikoilleen terän ruotoon, sitten työnnetään ruoto kahvan sisään.

Tällälailla.

Oikeasti skippasin pari osaa tästä. Asensin ensin väärän terän tähän kahvaan. Terä kiinnittyy kahvaan jo yhdestä kohtaa tuon nyörin vuoksi. Ruoto kulkee niin pitkälle kahvan sisällä, että terä työntää kahvaan ennen nyörin viimeistelyä. Kun terä oli kahvassa, porasin vain uudelleen valmiista reiästä samalla poranterällä. Sitten pujotin nyörit siitä läpi. Mutta koska ensimmäisellä kerralla olin asentanut väärän terän, piti minun leikata nyörin lukitussolmu poikki ja ommella nyöreihin 10cm jatkot, jotta sain solmittua sen uudelleen paikoilleen terän vaihdon jälkeen.

NYT päästään siihen kiinnitykseen. Kuten oikeissakin miekoissa, terä kiinnitetään kahvaan yhdellä/kahdella bambu-tapilla. Tätä varten porataan jälleen yksi reikä kahvaan. Ensin pieni, sitten suurella.

Nyörien solmimisen vuoksi, reikä täytyy porata vinoon.

Nyt pitääkin hommata tappi jostain. Mieluusti vielä edellämainittu bambu-tappi. Jos ne pitävät metallisen terän kahvassa kiinni, ne todellakin pitävät vanerista tehdyn monta kertaa kevyemmän terän kiinni.
Mistä saisi ohutta bambu-keppiä? SYÖMÄPUIKOT! Niitä minulla riitti, joten yhden voi hyvin uhrata.

Tarkistetaan kepin paksuus ja otetaan alaspäinpyöristäen lähin poranterä. 5.65mm keppi. Siispä 5.50mm poranterä.

Sitten tarkistetaan kahvan paksuus, jotta tiedetään kuinka pitkä pätkä kepistä katkaistaan.

N. 18mm pätkä.

Mitenkäs tuollaisen kepin helposti katkaisee? Saha rouhii reunoja liikaa, jolloin pitäisi hioa tuon pienen palasen päädyt. Sakset eivät ole tarpeeksi vahvat. Otetaan mattoveitsi ja rullataan se poikki!

Rullataan?

Unohdin niitä kuvia ottaa... Otin leikkuualustan ihan pöydänreunan tasalle, mattoveistä esiin "vaarallisen" paljon (koska se saattaa nasahtaa poikki liian pitkänä) ja painoin terän keppiä vasten. Sitten työnsin terää eteenpäin, jolloin keppi pyöri itsensä ympäri ja terä söi pienen viillon kepin ympäri. Toistin prosessia kunnes keppi nasahti poikki. Tällä tavoin tein tarvitsemani määrän (4kpl) tappeja.

Peg goes where?

Ja ei muuta kuin tappi sisään!

Juuri niinkuin pitikin. Ei mene sormilla työntämällä sisään.

Sitten hieman kohdistettua painetta tappiin. Vasara nakuttamaan.

TORX-ruuvari oli tasapäinen, joten se toimi tuurnana.

Hyvin upposi paikoilleen. Ja juuri sopivan paksuinen. Terä ei liiku kahvassa ollenkaan.

Siellä lepää. Mutta mahdollinen yhä purkaa :) (Nyörejä tosi täytyy säheltää purettaessa. ONNEKSI on huoltovapaa :D)

NÄIN! Nyt on miekka kasattu, osat maalattu, maalit kuivuneet joten eiköhän katsota miten miekka lepää?

Hyvin lepää :3

Seuraava kuva minulla näyttäisi olevan Sandai Kitetsun huotran keskiosan nahkanyörityksestä. Pikaliimalla kiinni ja muutama testikierros hyvän "satunnaisuuden" löytämiseksi ja sitten lisää pikaliimaa.

Molemmilta puolilta kuvattu. Käänsin nahan "väärinpäin" koska se näytti paremmalta tässä kohteessa.

Sandai Kitetsun kahva piti kiinnittää kahdella tapilla, koska siinä oli erilainen nyöritys.

Näkyvätpä ne tapit nyt hyvin, kun tietää mitä etsiä.

Ja mainitaan Wado Ichimonjikin erikseen, ettei sille tule paha mieli. Tappikiinnitys samalla tavalla kuin Shuusuissa.

Kaunis miekka kaikessa yksinkertaisuudessaan.

RYHMÄKUVAN AIKA! Karuista materiaaleista lähdettiin. Näihin päädyttiin.

Wado Ichimonji. Sandai Kitetsu. Shuusui.

Vielä yksityiskohta kuva terien kanssa.

Kyllä näillä kelpaa.

Ja näin. Yhtäkkiä kaikki tekeminen tuli päätökseen. Tuntui kuin se ei ikinä loppuisi. Samalla tavalla kuin tämä aihe tässä blogissa. Seuraavasta aiheesta ei tietoa. Saa nähdä mitä tänne kirjoittelen seuraavaksi ja kuinka kattavasti.
Lähitulevaisuuden cossit tulevat sisältämään silinterihatun, sateenvarjon ja siivet. Otsasuojan ja erikois-kunaita. Pistoolin, jalkajousen, miekan, rotta-ansan, riimuja ja maskin. Ja vaikka mitä kaikkea.

Tässä vielä pari kuvaa itse cosplaysta. Timeskip/2YL/New World-Zoro, sarjasta One Piece.

Kyllä. Minunkin mielestä ne on hienot.

MIKSI puumiekkoihin piti laittaa punainen "varoitusteippi"?!

Kiitos lukemisesta, toivottavasti opitte jotain, saitte inspiraatiota opetella asioita, saitte sword-gazmeja tai muuten nautitte tästä :)
P.S. Lähetän oman kiitokseni eräälle pienelle, eikun ei-lainkaan-chibille, kettu-Sanjille, joka jatkuvalla kinuamisellaan sai minut tekemään merkinnän toisensa jälkeen. Kiitos.