Hoplaa! Mikäs tämä juttu on?

Thärvetuloa jaarittelevaan seuraani!

Katselin tässä läpi blogini tilastoja ym. ja huomasin, että minullahan on jo 75 tilaajaa! Huikeaa, että älämölöäni ihan tieten tahtoen haluaa niin moni lukea!

Joten miksipä en pistäisi pystyyn tällaista arvonta-settiä, jota ihmiset tuntuvat aina sillointällöin blogeissaan harrastavan!

Eli! Jotta tämä olisi suht. tasaväkistä, niin yritetäänpä ensin siten, että kaikkien kommentoijien kesken arvon yhteensä kolme kappaletta aikoinani tekemiä miekanruotoja. Juurikin niitä, jollaisista Zoron miekat tein. Vanerista muotoiltuja, sekä mustalla pohjamaalilla, metallic-värillä ja lakalla spraymaalattuja. Jos kommentoijia on lopuksi kertynyt vain kolme, niin sehän on minulle aina helpompaa. Mutta jos tiedät kaverin, joka on tekemässä cossia ja tarvitsee katana-proppia, niin huikkaa hälle ja ohjaa tänne :P
Tosiaan, kyseessä on vain miekan ruoto, eli kahvan (tsuka), väistin (tsuba) ja huotran (saya) sun muut tilpehöörit pitää itse tehdä. Mutta aidon katanan kokoinen ja pohjamaalattu terä varmasti kuitenkin lämmittää mieltä.

Toimitukset! Tuleeko voittajille postikuluja? En tiedä! Asun Turussa & Raumalla opiskelujeni vuoksi joten jos voittaja asuu jommassakummassa tai kaupunkien välillä, niin toimitus voi hyvinkin onnistua, taikka tapaaminen jossain. Ja onhan tuossa tuo Cosvision tulossa, joten siellähän voimme myös nähdä!

Kauanko tämä arpajainen on auki? No sanotaan vaikka tuohon 20.4 saakka? Näyttäisi olevan sunnuntaipäivä, joten 21. päivä tarkistan kommentoijat ja suoritan puolueettoman arvonnan vaikka Ace-hatustani. Kommentiksi riittää mitä tahansa, kuten "MIEGGA MULLE MAGE! :--DDD" tai "piip .__." ei väliä, koska minä päätän säännöistä.

Muistin virkistykseksi, tässä kuva arpavoitosta.

Jokainen miekka toimitetaan pehmoisessa college-pussukassa, jonka olen omin pikku(hirmu)kätösin ommellut. Säilyy hieman ehjempänä ja pölyttömämpänämänä reissun jos toisenkin.

Kiitos että olette olemassa ja jakakaa tätä eteenpäin, ei ole pakko olla blogini lukija voittaakseen, mutta miksi et alkaisi tätä seuraamaan, jos kerran kommentoitkin? :D
Tai sitten älkää jakako eteenpäin ja kommentoikaa itsekkäästi, niin on vähemmän kilpailua arvoista. Ihan kuinka vaan x)

Corvo Attano, pelistä DisHonored. Part0001.

Thärvetuloa kuumaan ja tahmeaan olkkariini!

Tästä lähtee nyt pitkästä aikaa oman tulevan cossini WIP-blogaus. Hahmona on Corvo Attano pelistä DisHonored, jonka pistin ennakkotilaukseen HETI nähtyäni pelin mainoskuvan:

Kertokaapa miten tähän kuvaan EI voi olla saamatta fangasmia? =w=

-----------------------------------------------------------------------------------
HUOMIO!
Käyttämäni työkalut ovat väärinkäytettynä vaarallisia ja ne pitävät meteliä.
Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta ja imuroi/putsaa jälkesi jokaisen työvaiheen jälkeen. Siihen tottuu.
Käytä suojaimia, kuten suojalaseja, hengityssuojainta ja kuulosuojaimia. Älä käytä väljiä vaatteita äläkä ketjuja, jotka voivat joutua koneiden liikkuvien osien väliin ja aiheuttaa vaaratilanteen. Jos sinulla on pitkät hiukset, pidä ne sidottuina ja paidan alla. Varmistu, että tiedät mitä olet tekemässä. En ole vastuussa teidän sohlailuistanne.
-----------------------------------------------------------------------------------

Saattaa sisältää spoilereita! En vahdi mitä kirjoitan, joten jos aiot pelata pelin, tee se ennen kuin luet tästä eteenpäin!

Ja btw, en omista mitään näistä kuvista, mikäli se ei näytä siltä, että se on otettu selvästi itse digikameralla. Muut kuvat kuuluvat niiden oikeille omistajilleen.

Tarkoituksenani on ollut pelin ilmestymisestä saakka cossata tätä hahmoa. Mutta hyvin pian minulle selvisi kuinka syvään suohon olin päättänyt pulahtaa... Ai kuinka niin? Noh, minäpä kerron teille hieman propeista, joita hahmo kantaa päällään :)))

Pelin ensimmäisiä asioita ovat käyttöön saatavat aseet. Aluksi nimettöminä pysyttelevät "hyväntekijät", auttavat Corvon pois kiven sisästä ja jättivät hänelle viemäreihin matkalaukullisen turpasaunaa.

Ensimmäisenä listalla: Teleskooppimiekka!

Eli ku painat 'tosta', ni se aukee "tuolta" ja sit painat sen takas kiinni, ni terä tsingahtaa täältä. OKEI!

Okei. Eli... NOPE.AVI
Sen sijaan, että hankin titaniumia ja koneistan hienomekaanisia rattaita ja jousia, taidan vain tehdä tuollaisen mallia "kiinni" ja "auki" olevat kaksi erillistä kapulaa :'D Ellen sitten jostain saa Tony Starkin älliä (ei muuten tapahdu) ja ryhdy mekaanisten asioiden jumalaksi.

Moving on~
Itselataava yhdenkädenjalkajousi.

Noniin... Seriously?

No tässä on sentään jotain mahdollisuutta. Käytettävissä kun on metallisorvi, -jyrsin ja taidot käyttää niitä. Tästä voi jopa tulla jotain. Paitsi onneksi coneissa ei varmaankaan saa olla toimivia tällaisia, joten väitän sen olevan itselataava ;D Mutta joo... Eiköhän tämänkin parissa hermot mene joitain kertoja. Ja älkää tulko sanomaan, ettei propit saa olla metallia. En kuuntele. Ei tuo kuitenkaan toimi, edes kömpelönä kapulana.

Kolmantena, (jätän oikeasti työn alla olevan asian viimeiseksi) on sitten tällainen näpsäkkä valasöljypistooli. Jossa ruudin korvaa valasöljy. Joka hohtaa. Sinisenä hohtavaa, räjähdysaltista valasöljyä. Joko mainitsin VALASÖLJYN?!

Pääsee leikkimään puuseppää. Onneksi jemmassa taitaa olla eräs keskenjäänyt projekti, josta nappaan puun uusiokäyttöön~

Käteen hyvin sopiva, sileäpintainen, li(i)paistava, maskuliininen ja neljästi laukeava. Se on Corvon ase... Siis... Ollaanpa nyt aikuisiksi... Hänen pistoolinsa! Tasapainoitettu tarkkuuteen ja maksimoitu tehokkuuteen. Tämä ryökäle saattaa olla päätä vaivaava. Toisaalta, helpoin tähän asti olevista. Ainakin ennakkoluuloni mukaan...

Mitäs vielä taskuihin mahtuu? Kranaatteja! Tarttuviakin sellaisia! Jousitoimisia partaterä-helvettejä! Kahta erisorttia luoteja ja kolmea laatua jalkajousen nuolta! Joista yksi hehkuu vihreän uhkaavana unilääkettä neulalla, joka saisi käärmeenkin pyörtymään. Ja kolmas hohkaa sinisenä, jälleen valasöljyn energiaa padoten. Päästään leikkimään LEDeillä! \o/ Joista puheenollen, arvatkaa mikä myös hehkuu?

Ei, ei tuo miekka. Se on vain verinen.

No sankarimme tatuointi! Kuinkas muutenkaan! Eihän tätä voida päästää liian helpolla vaan jantterin kämmenselän täytyy loistaa, kuin maglite talon vintillä! Tähän on jo suunnitelmaa mutta en kerro sitä, koska jos se ei toimikkaan, niin nolottaa :I Joten jos se ei toimi, sanon etten ehtinyt saada sitä valmiiksi ;)

Hehei! Siinä oli ASEET! Mitäs muuta Corvo on keksinyt päälleen kietaista?

Miten olisi valaiden luista vuollut amuletit?

Tuossa viistosti olalta lanteille kulkeva nauha, jossa on noita kolmikärkisiä tsydeemejä.

Tästä tulikin mieleen yksi ryppy rakkaudessa minun ja pelin välillä. Huomaatteko, että Corvo näyttää hieman erilaiselta jostain syystä? No kelaappa takaisin ylös ja katso pukua uudelleen.
Kyllä. Ne nilkit ovat vaihtaneet Corvon puvun jossain vaiheessa vastaamaan hänen VIRKAPUKUAAN! "Hei! Arvatkaa mikä tekisi Corvosta salaperäisemmän maskin lisäksi! Hänen omat vaatteensa!" Joo, sälli juoksee katoilla ja kaduilla omissa kledjuissaan aivan tyytyväisenä ja sitten ihmetellään "miten ne tunnistivat minut?" Minun mielestä tuo alkuperäinen mainoskuva harmailla vetimillä on paljon siistimpi. Siksi teen sen mukaisesti cossini :< Sanokaa mitä sanotte. MULLA ON ARSENAALIA! ;D

Lääkkeet. LÄÄKKEET! *GABABABABA!*

Eli mitäs vielä. Noh, pelintekijät funtsivat varmaan, että joo, tuo pelottava pääkallomaski ei ole tarpeeksi, vetäse tästä niskaan hieman valaanluita. Ja ota tästä vielä kauniilla naisen äänellä puhuva, mekaanisesti sykkivä sydän, jossa on tirkistysluukku... Ainiin, se tietää kaikkien syvimmät salaisuudet ja kaupunkien kirjoittamattomankin historian.

Konsepti-kuvat ovat niin AWESOME!

Takista ym. en lähde edes avautumaan, sitä varten on jo pari käytettyä armeijan sarka-takkia purettuna lipastossa, odottamassa kaavojen uusimista, testaamista ja muutakin suunnittelua.
Mutta se asia, josta mainitsin, että olen jo aloittanut!

Se maski.

Omasta mielestä puvun tärkein osa. Tätä näytetään eniten mainoksissa. Tätä fiilistellään eniten netissä. Tästä on painajaiset tehty.

Tämä osa on minulle tuntematonta aluetta. Muotoilu. Ohuesta materiaalista. Päähän sopiva. Tämän homman aloittamiseen meni arviolta 18kk henkistä valmistelua ja panikointia pieleenmenon pelossa. Mutta lopulta kun kiskaisin, kiskaisin elmukelmut pääni ympärille, työnsin pillit suuhun ja aloin teippimuumioimaan päätäni.

Btw, elmukelmu EI HENGITÄ! Eli kuuma tuli. Kaveri olisi ollut avuksi mutta yksinkin pärjäsin. En silti suosittele sitä kokemuksesta viisastuneena.

Tosiaan, elmukelmu naaman ja hiusten ympärille, ettei teippi tartu ja revi ihoa/hiuksia. Pillit on hyvä asettaa heti suuhun kuin mahdollista, ja jatkaa kelmuttamista. Kun tunnet, että pää on kalvotettu, ota iso rulla jesaria esiin ja revi siitä n. 15cm-20cm paloja ja läästi niitä pää täyteen, parin kerroksen verran.

To flex, or not to flex... That is the problem.

Leikkasin tuon "kypärän" takaraivosta auki, en tiedä paljonko hiuksia lähti mukaan mutta yksin se oli vaikeaa.
Mutta ei niin jännä tai kivulias, kuin seuraava vaihe.

Kuumailmapuhallin, wonderflexiä ja... teippimaski-lämpösuoja.

Tuo teippimaski ei muuten ole tippaakaan tukeva. Se on löysä kuin velhon hiha. Se mitä tein, oli ehkä jopa tyhmää mutta en muutakaan keksinyt :D
Kuumensin siis wonderflexin veltoksi, vedin teippimaskin naamalleni ja laskin kuuman wonderflexin päälle. Onnekseni totesin, että kolme kerrosta jesaria ja n. 6 kierrosta elmukelmua eristi lämmön vain kuuman saunan tasolle. Vähän niinkuin TV-Shopin saunabelt mutta vain niinkuin... Naamasauna :P Muistakaa ne hanskat, kun käsittelette tätä kuumana!
Tosiaan muuten! Wonderflexistä pieni info niille, jotka eivät ole sen kanssa häsänneet koskaan ennen! Wonderflexin eri puolet ovat sileäpuoli ja ristikkoinen puoli. Sileällä puolella on liimapinta, joka tarttuu aika kivasti lähes kaikkeen (sormet, farkut, sohva, näyttö, koira (näin ei käynyt. Nou hätä) ja lattia). Ristikkoisella puolella EI ole liimapintaa mutta kohokuvioinen ristikkokuvio tuppaa yleensä jäämään näkyviin, koska liima on toisella puolella, jolloin tämä pinta täytyy siloittaa jollain, esim. lasikuitutäytteellä (englanniksi, bondo. Suomesta löytyy erinäisistä liikkeistä suunnilleen tämännäköisinä pakkauksina: http://biltema.fi/fi/Autonhoito/Tayte/Lasikuitutayte-36061/ kuten tarjoustalo, tokmanni, motonet jne.) Huoneenlämmössä WF on suht. jämäkkää mutta kuumailmapuhaltimella (jotkut käyttävät fööniäkin, minulla ei ole kokemusta) lämmittämällä, siitä tulee melko pian hyvinkin pehmeää ja muotoiltavaa. Jäähtyminen kestää tovin, mutta sitten voit jatkaa yksittäisten kohtien lämmittämisellä ja painella kohoumia/reunoja litteäksi, koska se muovautuu kuin muovailuvaha (joka polttaa sormia. Hanskat on pop).

Slenderman? Is that you?

Kun WF alkoi hieman kovettua muotoon, helpottui loppuosan muotoilu huomattavasti. 

Sieltä se slenderin henki puskee läpi!

Kun tarpeeksi wonderia oli muotoutunut tarpeisiini, leikkasin ylimääräiset pois tieltä tavallisilla fiskarssin saksilla.

Hanskoista alkoi jäämään jotain nöyhtää kuumaan wonderflexiin.

Leijuva slenderin pää, jokaisen ernun huoneen nurkkaan! Maalattava pimeässä hohtavalla maalilla!

Vahvistin maskia ylijäämä WF:llä, jotta siihen tuli kunnollista jämäkkyyttä. Siinä hommassa tosin polttaa sormet, vaikka on paksut asennushanskat käsissä.

Noita siivujen reunoja pystyy häivyttämään, kuumentamalla niitä ja painelemalla litteäksi.

Dodiih! Nyt ollaan päästy jo parissa tunnissa pitemmälle kuin puolessatoista vuodessa! Kannattaisi aloittaa vaan, jos ei onnistu, niin on kokemusta rikkaampi ja tietää ainakin mitä EI tehdä.

Seuraava vaihe oli piirrellä naamariin suuntaviivoja, joita pitkin leikellä se osiin, koska naamio koostuu paloista, joita yhdistää pienet metallipätkät tai jokin muu.

Älkää välittäkö silmistä/huulista tai mistään. Aikani kuluksi tussailin.

Ja tähän päättyy tämänkertainen blogaus, seuraavaksi on tosiaan paloihin leikkuu, jonka jälkeen olen ajatellut muotoilla ne maskin osien mukaan, päällystää osat lasikuitupakkelilla. Hioa pinnat sileiksi, sitten laittaa päälle pari kerrosta alumiinifoliota, jonka päälle teen kunnon lasikuidusta itse maskin osat. Käytän tätä siis vain pohjana/muottina. Saa nähdä missä ja koska pääsen lasikuitua käyttämään, koska yliopiston käytöstä poistui kaksi rakennusta homeen takia, vietiin tekniikka-rakennuksesta kaikki "ylimääräiset" tilat varastohuoneiksi. Mm. kivityötila ja MUOVI JA LASIKUITUTYÖTILA! Joten... Työtilaa mä metsästän~ Aion saada suuren~ Enkä onnistu koskaan!

Sellaista tällä kertaa ja ensi kerralla toivottavasti päästään roimasti eteenpäin:)

Kiitos lukemisesta ja jaksamisia seuraavan kappaleen odottamiseen!
Muista tilata niin saat varmaankin ilmoituksen asiasta!

Nightwingin pamput

Thärvetuloa taas kerran puruiseen mutta myös juotoskäryiseen pajaani!

Tämä projekti oli tilaus myöskin (en jaksa kyllä hetkeen näitä enää tehdä...) ja osoittautui sen verran mielenkiintoiseksi, että pakko se oli tehdä :)

-----------------------------------------------------------------------------------
HUOMIO!
Käyttämäni työkalut ovat väärinkäytettynä vaarallisia ja ne pitävät meteliä.
Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta ja imuroi/putsaa jälkesi jokaisen työvaiheen jälkeen. Siihen tottuu.
Käytä suojaimia, kuten suojalaseja, hengityssuojainta ja kuulosuojaimia. Älä käytä väljiä vaatteita äläkä ketjuja, jotka voivat joutua koneiden liikkuvien osien väliin ja aiheuttaa vaaratilanteen. Jos sinulla on pitkät hiukset, pidä ne sidottuina ja paidan alla. Varmistu, että tiedät mitä olet tekemässä. En ole vastuussa teidän sohlailuistanne.
----------------------------------------------------------------------------------- 

Kyseessä oli siis Yukiconissa tarkkasilmäistenkin näkemät, Nightwingin pamput.
Hepusta löytyy noin 300 erilaista versiota erilaisine pamppuineen googlen haulla, mutta näihin kurmuttajiin päädyimme.

UUUU SHINY!

Ensin tietenkin tein taas mitoituksista suhteutukset käyttäjälle, jotta kepeistä tulisi sopivan kokoiset. Sitten piirsin sen puhtaaksi tietokoneella.

Tekninen piirtäminen <3 Mitat milleissä.

Sitten vielä tein itselleni paremman muistiinpanokuvan aiheesta:

Eikö tämä olisi muka riittänyt? No ei! Koska... öööö... siks!

Kaupasta saa onneksi pyöreää puukeppiä valmiina, eri vahvuisina, joten ei muuta kuin valikoimaan sopivan kokoinen patukka.

Näillä oli kiire tulla valmiiksi ja ei mulla sahaa ollut lähettyvillä, muuta kuin leathermanin nysä.

Useimmiten asioiden järjestyminen on kuitenkin omasta tahtomisesta kiinni, kuin "oikeiden" työkalujen omistamisesta. Ne vain helpottavat elämää kummasti :'P

Tupla-patukat :D

Kannattaa tosiaan unohtaa siirtää kuvat koneelle kamerasta, ennen kuin tyhjentää kameran... Tässä seuraava vaihe... Eli olen sorvannut kapuloihin nuo loivennukset, ajanut sirkkelillä uran sähköjohtoja varten, porannut pohjaan suuren aukon, johon mahtuu 9V paristo ja kytkin, josta tulevat ledit saavat virtansa.

puutyöskentely <3

Porasin tosiaan reiät ledejä varten, sitten poranterän sivulla kaiversin puuhun uran, johon ledi jäisi lepäämään. nuo reiät ovat porattu ristiin, ja niiden välille on vielä porattu aukot, jotta kaikki piuhat mahtuivat kulkemaan puun sisällä piilossa.

Työkalujen väärinkäyttöä mutta en muutakaan keksinyt.

Pohjamaalia, maalia ja lakkaa myöhemmin:

BLING!

Pahoittelen suuresti valokuvien vähäisyyttä. Uskokaa pois, kun sanon että minuakin harmittaa, kun poistin vahingossa kuukauden ajalta tallentamattomat kuvat kamerasta... Sen siitä saa kun laiska on... Oli minulla montakin mahdollisuutta tyhjentää kamera koneelle mutta kun "ei vaan jaksa..." -_-

Patukoihin oli tarkoituksena tulla vielä polystyreenistä (sama tavara josta tein Ace:n liekit) taivutetut muovit noihin ledien "päälle" kuten viitekuvissakin näkyy. Mutta kävikin niin, että kuumailmapuhaltimen sijaan otinkin mukaani akkuporakoneen, koska niillä on identtiset laukut ja painoeroa n. 200g. Joten en sitä hätäpäissäni huomannut. Yritin tehdä taivutuksia vielä kynttilöiden avulla mutta sehän onnistui yhtä hyvin, kuin sokean ratkaisema rubiikin kuutio. Tarkoitus oli lopuksi "hitsata" muovi umpeen, sulattamalla polystyreeni-silppua ksyleenissä, jota olisi voinut käyttää pakkelin tavoin tasoittamaan liitoskohdan. Mutta se kaikki meni pieleen ja kuviakaan mistään näistä polystyreenin käsittelyistä ei tosiaan jäänyt talteen...

Plus toisen astalon kytkin ei tykännyt sprayaamisesta vaan sen liittimet menivät tukkoon spraymaalin takia, jolloin siitä ei siis virta kulje läpi, eli nuo ledit eivät kunnolla pala. Tilaaja: https://www.facebook.com/StaCoPho ratkaisi asian onneksi omalla nokkeluudellaan, kun olin jo valmis heittämään keppien pätkät takkaan.

Olisi ollut kiva kertoa enemmän elektroniikasta mutta kun ei ole kuvia helpottamassa tarinointiani, niin hieman turhalta tuntuu selittää vastuksista, transistoreista ja ledeistä joten jokin toinen kerta sitten \o

Tässä kuva tilaajasta, https://www.facebook.com/StaCoPho :
(Kuvan ottanut: https://www.facebook.com/PeetuhiCosplay?fref=ts )

Such badas. Wow. Very much niec.

Ensi kerralla päästäänkin oman cossini erääseen osaan tutustumaan :D Pääsen myös sen homman myötä VIHDOINKIN perehtymään paremmin lasikuidun ihmeelliseen maailmaan~ Pysykää siis kuulolla ;)

Kiitos lukemisesta ja jaksamisia seuraavan kappaleen odottamiseen!
Muista tilata niin saat varmaankin ilmoituksen asiasta!

Lukan miekka, sarjasta Betrayal Knows My Name, part 2

Thärvetuloa puruiseen ja huuruiseen pajaan!

Ensinnäkin, pahoittelut naurettavan pitkästä hiljaisuudesta. En osaa sitä selittää muulla kuin laiskuudella.

Mutta asiaan! Tällä kertaa rykäistäänkin koko miekka jo kasaan!

-----------------------------------------------------------------------------------
HUOMIO!
Käyttämäni työkalut ovat väärinkäytettynä vaarallisia ja ne pitävät meteliä.
Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta ja imuroi/putsaa jälkesi jokaisen työvaiheen jälkeen. Siihen tottuu.
Käytä suojaimia, kuten suojalaseja, hengityssuojainta ja kuulosuojaimia. Älä käytä väljiä vaatteita äläkä ketjuja, jotka voivat joutua koneiden liikkuvien osien väliin ja aiheuttaa vaaratilanteen. Jos sinulla on pitkät hiukset, pidä ne sidottuina ja paidan alla. Varmistu, että tiedät mitä olet tekemässä. En ole vastuussa teidän sohlailuistanne.
-----------------------------------------------------------------------------------

 Siis, viime kerralla päästiin siihen tilanteeseen, että kahva oli jyrsitty ja samoin ura käsisuojaan. Nyt liimauksen pariin!

Muista pyyhkiä pölyt ym. roskat ennen liimausta, sekä hioa piiloon jäävät pinnat, naarmujen/muiden haittojen estämiseksi myöhemmin.

Aloitan vaikka tuosta isommasta palasesta, eli tavalliseen tapaa levitetään liimaa oikein kunnolla :)

Pyyhitään uran reunoilta liiat liimat pois sormella, näin ura ei täyty liimapurseesta, jota puristaessa tulee.

Koska tämä on näin laaja pinta-ala liimattavaksi, niin tavallisten puristimien sijaan, käytän vain jotain painavaa, kuten nurkasta löytyneitä lyijypainoja :D

Ja sieltähän sitä itseään tursuaa, kuin Tukiaista farkuista :P

Mutta ura pysyi täysin tursuamis-vapaana.

Kannatti suunnitella ja miettiä hieman pitemmälle, ennen kuin meni vain ja teki.

Sitten vielä tuo kahva liimaukseen. Parilla puristimella riittää.

Noniin! Nyt kun odotellaan liima kuivumista, päästään itse terän ja ruodon (käsisuojan ja kahvan sisään tuleva "ranka") sahaamiseen ja muotoiluun :)

Ensin piirretään viivat joita pitkin sahata...

Ja sitten sahataan. Hiotaan ruodon reunat pyöreiksi, jotta se mahtuu kahvaan ja käsisuojaan.

Tässä sahaamisessa ja muotoilussa meni sen verran aikaa, että kahvan liimaus onkin jo ehtinyt kuivua.

Sovitellaan palasia toisiinsa, ja hiotaan tavaraa pois, kunnes ne sopivat toisiinsa kuin tehdyt ;)

"Like a glove~" Koska tuohon "tyhjään" tilaan tulee vielä se käsisuoja.

Sitten pientä fiilistelyä kahvihuoneessa sekä terän viisteiden piirtäminen.

such magnifcnt. wow. very much win.

Mitenkäs noiden viisteiden hiominen onnistuisi parhaiten? Hiomapaperilla? Raspilla? Entäpä rälläkkään kiinnitettävällä hiontalaikalla? 8D

Eeeexcellent~

Eli karkeuden 40 laikalla tuon vanerin kuluttaminen on lasten leikkiä. Mutta oikeasti, älkää antaka lapsille rälläkkää ilman valvontaa. Muistin sentään piirtää apuviivaksi vanerin keskellä viivan, josta tulee siis terän reuna. Aaltoileva reuna miekassa ei olisi järin käytännöllinen...

Vaneri <3 Valmiit apuviivat joita seurata ;)

Ja sitten hengityssuojain naamalle, kuulosuojaimet päähän ja suojalasit silmille JA MENOKS!

Vanerin kerrokset tulevat tässä erinomaisesti esiin, ja toimisi erittäin hyvin koristeenakin :)

Dat texture :E

Sitten se toinenkin puoli, jonka jälkeen käännetään miekka ympäri ja uudelleen koko homma :D

Jos cossaisin jotain "omaa hahmoa", sillä olisi tällainen miekka :D

Sitten alkoikin tarkempi kuviointi, jonka tein ensin jyrsimällä urat tulevalle "pakkelille".

Se ei pidä minusta :<

Sitten muotoilun kahvan nauhahiomakoneella, jonka olin kiinnittänyt työpöytääni puristimella.

Niin smoothi.

 Sitten onkin aika tehdä käsisuoja, jonka mitat muuttuivat sangen paljon alkuperäisistä, huonosti tehdyn mittasuhteuttamisen vuoksi. Onneksi huomasin ongelman ajoissa.  Viitekuvat ovat kullan arvoisia. Minulla taisi olla pädi kahvipöydällä, teen ja suklaalevyn kanssa :3 Pysyy hermot kuosissa~

Ai että yksityiskohtia?

Sitten vaan kappale pöytään kiinni ja hommiin.

Pistosaha laulamaan!

 Tämä oli niitä hommia, jotka saavat hien pintaan monestakin syystä... Mutta onnistui kuitenkin oikein mainiosti!

Shiitä shitten hiomahan!

 Ja koska tuota vaneria jäi noin paljon yli, niin tein varmuudeksi juuri sahatusta kappaleesta varmuuskopion siihen, jos vaikka sahaan tai hion tuollaisen kärjen poikki... Tai jos poranterä katkeaa puun sisään, kuten Usoppin ritsan kehikossa kävi...

Real life 'save game'.

 Tähän väliin oli pakko sovittaa kokonaisuutta yhteen :3

Uskokaa pois, terä on noin lyhyt koko miekan pituuteen verrattuna. Tai sitten viitekuvien kuvakulmat kus***ivat toden teolla :P

 Ja ei muuta kuin rälläkkä taas kuumaksi ja puuta pölyksi! (Kuumuus ja pöly eivät ole oikeasti hyvä yhdistelmä. Kun pöly syttyy tuleen, se räjähtää.)

Karkea muotoilu tehty :)

Sitten pitikin uudelleen piirtää kuviot, koska hionta oli ne syönyt pois...

Teetä ja suklaata kului n. litra ja levy päivässä.

Dremel, tuo nikkarin paras kaveri. Pienellä hiontakärjellä lähdin matkaan :)

Tästä lähti...

Kipeitä sormia jännityksestä ja puristuksesta myöhemmin...

...tähän se tuli.

Uuuuh yeah~ Alkaa jo näyttämään aika makealta :3

Nice~

Pieni lähikuva, josta näkyy, että osat eivät täysin saumattomasti istu toisiinsa nähden ja hiontavaraakaan ei enää ole...

Niin paljon työtä...

Joten päätin liimata koko systeemin yhteen, sen sijaan että olisin "niitannut" kahvan ruotoon, joka olisi pitänyt miekan kasassa, jolloin se olisi myös ollut purettavissa :P

Liimaus tapahtui oman painon avulla, ilman puristinta. Se on siis pystyssä työpöydällä.

Liimalla ja myöhemmin pakkelilla, pystyy irvistäviä reunoja ym. paikkaamaan todella kivasti piiloon :)

So masculine~

Nyt sitten on aikaa kulunut tässä välissä ja liimaukset kuivuneet jne. On aika täyttää kahvan muotoilun aikana syntynyt lovi.

Mittaa yläreunojen väli. Mittaa alareunojen väli. Ota jostain palikka, piirrä keskellä viiva, mittaa siihen aiemmin mainitut ja sahaa.

Sopii kuin nyrkki silmään!

Liimat kehiin ja paikka gines!

Varmistan kuitenkin tämän setin pitävyyden, jotta miekalla voi oikeasti huitoa huoletta. Ettei joku kaunis kerta liimaukset petä ja terä sinkoudu pahaa aavistamattoman naruton naamaan.

Tappiliitokset. Kuten aidossa katanassa :)

Eli 8mm tappi tarvitsee 8mm reiän. Doi?

Tätä ei kannata liimata. Tai siis tätä ei tarvitse liimata.

Vetosahalla (a.k.a. Japanilainen saha) tappi sopivan mittaiseksi.

Luojan kiitos nämä sahat alkavat yleistymään kouluissakin, koska näillä sahaaminen on lähes idioottivarmaa ja turvallisempaa, kuin perinteisellä selkäsahalla.

Sitten onkin sen aiemmin mainitsemani pakkelin aika. Löysin autoteemaisesta kaupasta pakkelijauhetta, joka sekoitetaan itse. Tässä säästää aivan sikana, koska tavallinen pakkeli kuivuu ajan myötä mutta tämä jauhe ei. Se sekoitetaan veteen mutta tarvitsee aina tosiaan jonkin kipon, jossa sekoituksen hoitaa.

Pehmeää maitorahkaa hunajalla ja kanelilla joka aamu~ Ainakin kesällä... Nyt se on jäänyt, koska unohdin.

Sitten vain sormeen pakkelia ja hieromaan sitä epätasaisiin paikkoihin.

Tänne

Tonne.

Ja vielä toho.

Mihin voisi tarvita puupölyä?

"Lanvi, ei kaikkea kannata säästää..."

...ja erikeepperiä?

...ellei sille ole jotain tarkoitusta :D

*mix-mix-mix-mix-mix-mix*

(Toimii myös köyhän miehen pakkelina)

Eli tästä tosiaan saa tehtyä todella kestävää pakkelia kotikutoisesti. Ja keksin myös varsinaisena leipurimestarina käyttää minigrip-pussia tursottimena :D

Leikataan vain nurkasta pieni pala irti.

*nips*

Ja sitten täytetään aiemmin kaiverretut urat. Urat lisäävät pitoa, jotta kohokuviot eivät lähde irti, jos proppi johonkin kolahtaa.

*Spluuuuurt*

*splurt-splurt-splurt-spluuuuuurt*

Lisätään sitä tarvitseviin kohtiin.

Tarkastellaan viitekuvia, että meneekö asiat oikeilla raiteilla.

wow. such professnl. very much kool.

Sillälailla. Nyt on kuviot ja setit ja systeemit tehty.

Liiman pitää vain kuivua.

Ja tältä se näyttää kuivuttuaan. Yllätyin itsekin, kuinka radikaalisti tuon mössön väri tummeni kuivuttuaan.

le wut!? O.o

 Mutta! Sitten alkaa se nopeiten ilmettä muuttava asia, eli maalaaminen! Kokeilin tässä ensimmäistä kertaa tällaista kamaa, kuin 2-komponenttinen uretaanimaali, jota käytetään esim. veneiden maalaamisessa. Purkin mukaan 5 kerrosta tätä kamaa, tekee maalista riittävän kestävän ollakseen vaikka koko kesän merivedessä, menemättä pilalle :)

*sivel-sivel-sivel*

DAAAAAAAAUMN! DAT BLACK!

Näyttää jotenkin Babylon 5-sarjan shadow-alukselta :D

UMH! HIENO! MAKEA! SIISTI! Tätä maskuliinisen fiiliksen määrää!

Black enough for you?

 Sitten kuivamaalasin valkoisen alueen. Tästä ei tullut valokuvia paljoakaan. Mutta rajasin ensin reunat sinisellä, uv:n kestävällä maalarinteipillä (ei jätä liimajälkiä ja irtoaa helposti) ja sitten hitaasti kihnutin valkoisen tuohon pintaan.

Dat detail~

Ja lopuksi kuivamaalasin vielä kerroksen kultaista valkoisen päälle, jotta sain sävyä siihen. Sitten oli hieroglyfien vuoro sekä käsisuojan punainen "kivi". Nuo maalaukset tosiaan piti tehdä molemmille puolille. Ainakin viitekuvien perusteella. Oli siinäkin hommaa..

Ready to rock!

Tämä proppi oli tosiaan vuoden 2013 traconiin, ja siitä on jo monet varmasti nähny kuviakin. Mutta tässä yksi niistä: (Kuvan ottanut: http://valkoinensamurai.blogspot.fi/ )

Kuvassa: http://jaatynytenkeli.blogspot.fi/

 Sellainen setti oli tällä kertaa! Jatkoa tulee ihan heti kuin vain jaksan taas tänne sen kirjoittaa :D

Kiitos lukemisesta ja jaksamisia seuraavan kappaleen odottamiseen!
Muista tilata niin saat varmaankin ilmoituksen asiasta!