Lukan miekka, sarjasta Betrayal Knows My Name, part 2

Thärvetuloa puruiseen ja huuruiseen pajaan!

Ensinnäkin, pahoittelut naurettavan pitkästä hiljaisuudesta. En osaa sitä selittää muulla kuin laiskuudella.

Mutta asiaan! Tällä kertaa rykäistäänkin koko miekka jo kasaan!

-----------------------------------------------------------------------------------
HUOMIO!
Käyttämäni työkalut ovat väärinkäytettynä vaarallisia ja ne pitävät meteliä.
Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta ja imuroi/putsaa jälkesi jokaisen työvaiheen jälkeen. Siihen tottuu.
Käytä suojaimia, kuten suojalaseja, hengityssuojainta ja kuulosuojaimia. Älä käytä väljiä vaatteita äläkä ketjuja, jotka voivat joutua koneiden liikkuvien osien väliin ja aiheuttaa vaaratilanteen. Jos sinulla on pitkät hiukset, pidä ne sidottuina ja paidan alla. Varmistu, että tiedät mitä olet tekemässä. En ole vastuussa teidän sohlailuistanne.
-----------------------------------------------------------------------------------

 Siis, viime kerralla päästiin siihen tilanteeseen, että kahva oli jyrsitty ja samoin ura käsisuojaan. Nyt liimauksen pariin!

Muista pyyhkiä pölyt ym. roskat ennen liimausta, sekä hioa piiloon jäävät pinnat, naarmujen/muiden haittojen estämiseksi myöhemmin.

Aloitan vaikka tuosta isommasta palasesta, eli tavalliseen tapaa levitetään liimaa oikein kunnolla :)

Pyyhitään uran reunoilta liiat liimat pois sormella, näin ura ei täyty liimapurseesta, jota puristaessa tulee.

Koska tämä on näin laaja pinta-ala liimattavaksi, niin tavallisten puristimien sijaan, käytän vain jotain painavaa, kuten nurkasta löytyneitä lyijypainoja :D

Ja sieltähän sitä itseään tursuaa, kuin Tukiaista farkuista :P

Mutta ura pysyi täysin tursuamis-vapaana.

Kannatti suunnitella ja miettiä hieman pitemmälle, ennen kuin meni vain ja teki.

Sitten vielä tuo kahva liimaukseen. Parilla puristimella riittää.

Noniin! Nyt kun odotellaan liima kuivumista, päästään itse terän ja ruodon (käsisuojan ja kahvan sisään tuleva "ranka") sahaamiseen ja muotoiluun :)

Ensin piirretään viivat joita pitkin sahata...

Ja sitten sahataan. Hiotaan ruodon reunat pyöreiksi, jotta se mahtuu kahvaan ja käsisuojaan.

Tässä sahaamisessa ja muotoilussa meni sen verran aikaa, että kahvan liimaus onkin jo ehtinyt kuivua.

Sovitellaan palasia toisiinsa, ja hiotaan tavaraa pois, kunnes ne sopivat toisiinsa kuin tehdyt ;)

"Like a glove~" Koska tuohon "tyhjään" tilaan tulee vielä se käsisuoja.

Sitten pientä fiilistelyä kahvihuoneessa sekä terän viisteiden piirtäminen.

such magnifcnt. wow. very much win.

Mitenkäs noiden viisteiden hiominen onnistuisi parhaiten? Hiomapaperilla? Raspilla? Entäpä rälläkkään kiinnitettävällä hiontalaikalla? 8D

Eeeexcellent~

Eli karkeuden 40 laikalla tuon vanerin kuluttaminen on lasten leikkiä. Mutta oikeasti, älkää antaka lapsille rälläkkää ilman valvontaa. Muistin sentään piirtää apuviivaksi vanerin keskellä viivan, josta tulee siis terän reuna. Aaltoileva reuna miekassa ei olisi järin käytännöllinen...

Vaneri <3 Valmiit apuviivat joita seurata ;)

Ja sitten hengityssuojain naamalle, kuulosuojaimet päähän ja suojalasit silmille JA MENOKS!

Vanerin kerrokset tulevat tässä erinomaisesti esiin, ja toimisi erittäin hyvin koristeenakin :)

Dat texture :E

Sitten se toinenkin puoli, jonka jälkeen käännetään miekka ympäri ja uudelleen koko homma :D

Jos cossaisin jotain "omaa hahmoa", sillä olisi tällainen miekka :D

Sitten alkoikin tarkempi kuviointi, jonka tein ensin jyrsimällä urat tulevalle "pakkelille".

Se ei pidä minusta :<

Sitten muotoilun kahvan nauhahiomakoneella, jonka olin kiinnittänyt työpöytääni puristimella.

Niin smoothi.

 Sitten onkin aika tehdä käsisuoja, jonka mitat muuttuivat sangen paljon alkuperäisistä, huonosti tehdyn mittasuhteuttamisen vuoksi. Onneksi huomasin ongelman ajoissa.  Viitekuvat ovat kullan arvoisia. Minulla taisi olla pädi kahvipöydällä, teen ja suklaalevyn kanssa :3 Pysyy hermot kuosissa~

Ai että yksityiskohtia?

Sitten vaan kappale pöytään kiinni ja hommiin.

Pistosaha laulamaan!

 Tämä oli niitä hommia, jotka saavat hien pintaan monestakin syystä... Mutta onnistui kuitenkin oikein mainiosti!

Shiitä shitten hiomahan!

 Ja koska tuota vaneria jäi noin paljon yli, niin tein varmuudeksi juuri sahatusta kappaleesta varmuuskopion siihen, jos vaikka sahaan tai hion tuollaisen kärjen poikki... Tai jos poranterä katkeaa puun sisään, kuten Usoppin ritsan kehikossa kävi...

Real life 'save game'.

 Tähän väliin oli pakko sovittaa kokonaisuutta yhteen :3

Uskokaa pois, terä on noin lyhyt koko miekan pituuteen verrattuna. Tai sitten viitekuvien kuvakulmat kus***ivat toden teolla :P

 Ja ei muuta kuin rälläkkä taas kuumaksi ja puuta pölyksi! (Kuumuus ja pöly eivät ole oikeasti hyvä yhdistelmä. Kun pöly syttyy tuleen, se räjähtää.)

Karkea muotoilu tehty :)

Sitten pitikin uudelleen piirtää kuviot, koska hionta oli ne syönyt pois...

Teetä ja suklaata kului n. litra ja levy päivässä.

Dremel, tuo nikkarin paras kaveri. Pienellä hiontakärjellä lähdin matkaan :)

Tästä lähti...

Kipeitä sormia jännityksestä ja puristuksesta myöhemmin...

...tähän se tuli.

Uuuuh yeah~ Alkaa jo näyttämään aika makealta :3

Nice~

Pieni lähikuva, josta näkyy, että osat eivät täysin saumattomasti istu toisiinsa nähden ja hiontavaraakaan ei enää ole...

Niin paljon työtä...

Joten päätin liimata koko systeemin yhteen, sen sijaan että olisin "niitannut" kahvan ruotoon, joka olisi pitänyt miekan kasassa, jolloin se olisi myös ollut purettavissa :P

Liimaus tapahtui oman painon avulla, ilman puristinta. Se on siis pystyssä työpöydällä.

Liimalla ja myöhemmin pakkelilla, pystyy irvistäviä reunoja ym. paikkaamaan todella kivasti piiloon :)

So masculine~

Nyt sitten on aikaa kulunut tässä välissä ja liimaukset kuivuneet jne. On aika täyttää kahvan muotoilun aikana syntynyt lovi.

Mittaa yläreunojen väli. Mittaa alareunojen väli. Ota jostain palikka, piirrä keskellä viiva, mittaa siihen aiemmin mainitut ja sahaa.

Sopii kuin nyrkki silmään!

Liimat kehiin ja paikka gines!

Varmistan kuitenkin tämän setin pitävyyden, jotta miekalla voi oikeasti huitoa huoletta. Ettei joku kaunis kerta liimaukset petä ja terä sinkoudu pahaa aavistamattoman naruton naamaan.

Tappiliitokset. Kuten aidossa katanassa :)

Eli 8mm tappi tarvitsee 8mm reiän. Doi?

Tätä ei kannata liimata. Tai siis tätä ei tarvitse liimata.

Vetosahalla (a.k.a. Japanilainen saha) tappi sopivan mittaiseksi.

Luojan kiitos nämä sahat alkavat yleistymään kouluissakin, koska näillä sahaaminen on lähes idioottivarmaa ja turvallisempaa, kuin perinteisellä selkäsahalla.

Sitten onkin sen aiemmin mainitsemani pakkelin aika. Löysin autoteemaisesta kaupasta pakkelijauhetta, joka sekoitetaan itse. Tässä säästää aivan sikana, koska tavallinen pakkeli kuivuu ajan myötä mutta tämä jauhe ei. Se sekoitetaan veteen mutta tarvitsee aina tosiaan jonkin kipon, jossa sekoituksen hoitaa.

Pehmeää maitorahkaa hunajalla ja kanelilla joka aamu~ Ainakin kesällä... Nyt se on jäänyt, koska unohdin.

Sitten vain sormeen pakkelia ja hieromaan sitä epätasaisiin paikkoihin.

Tänne

Tonne.

Ja vielä toho.

Mihin voisi tarvita puupölyä?

"Lanvi, ei kaikkea kannata säästää..."

...ja erikeepperiä?

...ellei sille ole jotain tarkoitusta :D

*mix-mix-mix-mix-mix-mix*

(Toimii myös köyhän miehen pakkelina)

Eli tästä tosiaan saa tehtyä todella kestävää pakkelia kotikutoisesti. Ja keksin myös varsinaisena leipurimestarina käyttää minigrip-pussia tursottimena :D

Leikataan vain nurkasta pieni pala irti.

*nips*

Ja sitten täytetään aiemmin kaiverretut urat. Urat lisäävät pitoa, jotta kohokuviot eivät lähde irti, jos proppi johonkin kolahtaa.

*Spluuuuurt*

*splurt-splurt-splurt-spluuuuuurt*

Lisätään sitä tarvitseviin kohtiin.

Tarkastellaan viitekuvia, että meneekö asiat oikeilla raiteilla.

wow. such professnl. very much kool.

Sillälailla. Nyt on kuviot ja setit ja systeemit tehty.

Liiman pitää vain kuivua.

Ja tältä se näyttää kuivuttuaan. Yllätyin itsekin, kuinka radikaalisti tuon mössön väri tummeni kuivuttuaan.

le wut!? O.o

 Mutta! Sitten alkaa se nopeiten ilmettä muuttava asia, eli maalaaminen! Kokeilin tässä ensimmäistä kertaa tällaista kamaa, kuin 2-komponenttinen uretaanimaali, jota käytetään esim. veneiden maalaamisessa. Purkin mukaan 5 kerrosta tätä kamaa, tekee maalista riittävän kestävän ollakseen vaikka koko kesän merivedessä, menemättä pilalle :)

*sivel-sivel-sivel*

DAAAAAAAAUMN! DAT BLACK!

Näyttää jotenkin Babylon 5-sarjan shadow-alukselta :D

UMH! HIENO! MAKEA! SIISTI! Tätä maskuliinisen fiiliksen määrää!

Black enough for you?

 Sitten kuivamaalasin valkoisen alueen. Tästä ei tullut valokuvia paljoakaan. Mutta rajasin ensin reunat sinisellä, uv:n kestävällä maalarinteipillä (ei jätä liimajälkiä ja irtoaa helposti) ja sitten hitaasti kihnutin valkoisen tuohon pintaan.

Dat detail~

Ja lopuksi kuivamaalasin vielä kerroksen kultaista valkoisen päälle, jotta sain sävyä siihen. Sitten oli hieroglyfien vuoro sekä käsisuojan punainen "kivi". Nuo maalaukset tosiaan piti tehdä molemmille puolille. Ainakin viitekuvien perusteella. Oli siinäkin hommaa..

Ready to rock!

Tämä proppi oli tosiaan vuoden 2013 traconiin, ja siitä on jo monet varmasti nähny kuviakin. Mutta tässä yksi niistä: (Kuvan ottanut: http://valkoinensamurai.blogspot.fi/ )

Kuvassa: http://jaatynytenkeli.blogspot.fi/

 Sellainen setti oli tällä kertaa! Jatkoa tulee ihan heti kuin vain jaksan taas tänne sen kirjoittaa :D

Kiitos lukemisesta ja jaksamisia seuraavan kappaleen odottamiseen!
Muista tilata niin saat varmaankin ilmoituksen asiasta!