Zoron miekat part11 - When you have to wonder, flex it!

Thärvetuloa hikiseen ja sormia polttavaan paja-yksiöön!

Viimeksi pakkeloitiin ja maalattiin tsubat.

Nyt päästään tähän maagiseen materiaaliin. Tuohon teatterilavastajien vakioon ja Elffin tavaramerkkiin, Wonderflex.
Tarvittavat työkalut:

• Kuumailmapuhallin (jossa mahdollisuus matalaan lämpöön, n. 80*C)
• Sakset
• Mattoveitsi
• Viivoitin
• Lyijykynä

 Bilteman kangassakset kokivat väärinkäyttöä. Mutta wonderflexissähän on jonkinlainen kudosvahvistus, niin eikö se melkein lasketa tekstiiliksi?
-----------------------------------------------------------------------------------
HUOMIO!
Käyttämäni työkalut ovat väärinkäytettynä vaarallisia ja ne pitävät meteliä.
Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta ja imuroi/putsaa jälkesi jokaisen työvaiheen jälkeen. Siihen tottuu.
Käytä suojaimia, kuten suojalaseja, hengityssuojainta ja kuulosuojaimia. Älä käytä väljiä vaatteita äläkä ketjuja, jotka voivat joutua koneiden liikkuvien osien väliin ja aiheuttaa vaaratilanteen. Jos sinulla on pitkät hiukset, pidä ne sidottuina ja paidan alla. Varmistu, että tiedät mitä olet tekemässä. En ole vastuussa teidän sohlailuistanne.
-----------------------------------------------------------------------------------

Syy miksi käytän wonderflexiä, enkä metallia (jota olen tottunut käyttämään enemmän. Koska en ole ikinä ennen wonderflexiä käyttänyt), on se, että minulla ei ollut käytössä messingin hitsaamiseen tarvittavia työkaluja. Ja pakko se oli joskus opetella WF:ää käyttämään. Joten ei muuta kuin kokeilemaan parin ohjevideon jälkeen.

Mitä opin:
Wonderflexissä on kaksi puolta. Toinen on sileä ja vähän kiiltävä. Se on se liimapuoli, joka kuumetessa tarttuu KAIKKEEN! Maaliin. Puuhun. Metalliin. Lasiin. Pöytään. Sormiin (au!). Kuumailmapistooliin. Saksiin.
Karheapuoli, jossa näkyy ja tuntuu ristikudos, on se josta voi pitää jonkin verran kiinnikin. Tosin muovihan on lämmitetty juuri yli 80-asteiseksi, joten hyvät hanskat olisi todella asiaa tässä hommassa. Mutta itse tein niin, että aina mahdollisuuden salliessa, pidin flexistä suoraan kiinni, mutta en lämmittänyt sitä koko matkalta. Vain sen verran että pystyin lähes kokonaan käärimään sen huotran ympäri, jotta se liimautuisi siihen ensin kiinni, sitten leikkasin sopivasta kohtaa flexin katki, jotte se meni vain muutamia millejä itsensä päälle. Sen jälkeen painelin ja hieroin sen paremmin huotraan kiinni. Kyllä tässä sormia polttaa koska en vaivautunut hanskoja hankkimaan. Olisi kannattanut. Sormet olivat kipeät päivän-kaksi työn jälkeen.

WF:ää on tosiaan helppo muotoilla, kun se on lämmintä. Sen reunoja pystyy muovaamaan "pehmeiksi". Muotoja voi puristaa kasaan huomaamattomiksi. Sille voi tehdä monia asioita, joita en osaa kunnolla selittää tässä. Jos saatte mahdollisuuden kokeilla wonderflexiä, suosittelen. Pienilläkin paloilla saa jo idean sen käytöstä ja mahdollisuuksista.

Ensin tein huotrien suihin wonderflexistä "tasaukset", jotta tsuba olisi tasan niiden reunaa vasten, koska sahasin huotrat aikoinaan vinoon... Helppo korjaus.

                                 Vielä yksi ryhmäkuva!

Yksi kerros flexiä suiden ympärillä. Lisäsin vielä toisen kerroksen tuomaan jämäkkyyttä, no picture.

Huomasin että mitä pidemmälle sain nämä miekat, sitä vähemmän muistin ottaa kuvia.. Loppukirin innostus "LOPPUIS JO NÄIDEN TEKEMINEN!"?

Sitten kasapäin viittauskuvia vierellä, askartelemaan yksityiskohtia.

Pieni muistiinpano "ylä"laidassa, että ota 1cm lisää tuohon suuntaan.

Tein ensin tavallisella A4-tulostuspaperille
suunnitelmat. Mittanauhalla katsoin huotran ympärysmitan jne. josta sitten sain muutekin mitat tarvittavia flexin paloja varten. Kuviot ym. luonnostelin paperille myös.

Tähän sorttiin vielä varmistusmittauksia. Jos olisi pitänyt kasvattaa kohokuvien väliä (jotta ne osuisivat molemmille puolille keskelle), niin paperia on helppo leikata ja asetella wonderflexin päälle uudelleen.


Sitten vain suunnitelma irti paperista ja kopioimaan kuvio WF:ään.

Paperista ensimmäiset leikkaukset.

Sitten unohdetaan ottaa valokuvia, leikataan wonderflexistä palaa irti, paperista tuo kaari-osuus irti ja samanlainen kopio-irroitus wonderflexistä ja sitten kuumennetaan ja liimaillaan.

Yksi kerros pohjalla. Sitten paperin muotoinen kaitale päälle.

Noniin. Se oli mukavan helppoa ja näppärää :) Tämähän on hauskaa!

Oh, right...

Ainiin... Niitä yksityiskohtia... No, ei muuta kuin mattoveitsestä vanha kärki suosiolla poikki ja uudella terällä viiltelemään. Tarkkaa puuhaa ja sormille riskaabelia, jos ei ole tottunut mattoveitsen käyttäjä. Askartelualusta on pop, pöydän pinta säilyy hyvänä.

Alapuolella on kahvojen koristeet. Yläpuolella huotrien "pohjat". Sormet pääsivät tämän jälkeen ansaitulle viilennykselle.

Tällaista jälkeä ensimmäisellä käyttökerralla. Todella mahtavaa tavaraa! Sanonta mielikuvituksesta ja rajoista pätee!
En nyt muista wonderflexin hintaa saatika en voi taata, että se olisi voimassa sillä hetkellä kun luet tätä. Mutta tässä myyjä, josta tilasimme kimpassa suurella porukalla kasapäin WF:ää :)

http://www.mycostumes.de/Wonderflex_1

Tilaamani WF oli tuollainen L-koon pala. Ja siitä tosiaan tavaraa riittää, ellet aio päällystää esim. finnfoamista tekemääsi Cloudin Buster Swordia sillä. Päällystystä varten löytyy monia muitakin materiaaleja, kuten lasikuitu (tästä mahdollisesti tulevaisuudessa lisää).

Laskeskelin tässä jäljellä olevia kuvakansioitani ja vielä kolme päivitystä näistä veijareista tulossa.

Ensi kerralla maalataan nämä ja katsotaan hieman wonderflexin valmisteluja. Tai sen puutetta...

Kiitos lukemisesta ja jaksamisia seuraavan kappaleen odottamiseen!
Muista tilata niin saat varmaankin ilmoituksen asiasta!

Zoron miekat part10 - Lyhyt ja nopea. Blogaus siis.

Thärvetuloa pölyiseen ja maaliseen pajaan!

Viimeksi koneistettiin tsubat ja nyt ne nilkit pakkeloidaan ja maalataan!

Nämä asiat on jo aiemmissa blogauksissa itseasiassa käyty... Maalaustekniikkaa ei!
Kuivamaalaus, dry brushing ja sumraus. Eri nimiä, samaa toimintaa.Otetaan pensseliin TOSI vähän maalia, "pyyhitään" siitä ylimääräiset pois ja sitten suditaan käsi sumeana maalia kappaleen pintaan, kunnes se väri siihen tarttuu. Tämän kahvan maalasin 4-5 kertaa kokonaan, jotta sen sävy muuttui harmaaksi, valkoisen yhä näkyessä kevyesti läpi.

Sitten pakkeloitiin ja hiottiin tsubat, levitin pakkelin sormella, jotta sain sen joka koloon ja nurkkaan.

Kyl on komiaa!

Tämän jälkeen kolme kerrosta mustaa pohjamaalia jokaiseen. SITTEN! Sitten päästään tähän tarkempaan vaiheeseen. Eli "patinointiin" kultaspraylla. Tämän tein niin, että liikutin sprayta tavallista nopeammin kappaleen ohi, sekä tavallista kauempaa. Tällöin maalia ei osu kohteeseen niin paljoa ja se jättää pohjaväriä kevyesti näkyviin.

Wado ichimonji

Sandai Kitetsu

Shuusui

Tällä tavalla! Nyt on kaikki osat valmiit ja suurin osa maalattukin. Enää tarvitsee maalata terät, tehdä wonderflexaukset, maalata nekin sekä tehdä loput askartelut kahvoihin ja huotriin.
Ensi kerralla ja loppukerratkin näitä asioita!

Kiitos lukemisesta ja jaksamisia seuraavan kappaleen odottamiseen!
Muista tilata niin saat varmaankin ilmoituksen asiasta!

Zoron miekat part09 - Isojen poikien lelu.

Thärvetuloa takaisin pölyiseen ja puruiseen pajaan!

Viimeksi maalattiin kahvoja ja enää pitää käsisuojat (tsuba:t) työstää!

Kuten Zoron miekkoja tarkastelleet henkilöt tietävät, kyseiset käsisuojat ovat sangen näyttävät ja koristeelliset. Noh, kuinka saada mahdollisimman tarkat ja hyvin istuvat osat tehtyä?
SANON, että kärsivällisyydellä ja hyvillä kädentaidoilla.
TEIN ne veljeni kanssa hänen CNC-koneella. Eikä edes hävetä.

Mikä on CNC-kone? Lyhyesti, ohjelmoitava jyrsin, tässä tapauksessa puun työstöön. Googlella löydätte lisää laitteesta ja sen mahdollisuuksista. Minä näytän vain pikaisella kuvasarjalla mitä sillä saa aikaiseksi.

Vektorigrafiikka-ohjelmaa käyttäen, suunnitellaan jyrsittävä kappale ja jyrsimen terän kulkureitit, muutetaan nuo tiedot käännösohjelmalla CNC-koneelle sopivaksi koodiksi, viedään laitteeseen, asetetaan muutama nollapiste, kiinnitetään kappale hyvin koneen työpintaan kiinni ja painetaan start. Lopputuloksena:

Poraan, johon vaihdettava kaiverrusterä kiinnitetään, liikkuu XYZ-akseleiden suuntaan, eli sivuille, pitkittäin ja ylös-alas. Tämä mahdollistaa hyvinkin monimutkaisen työskentelyn ja tarkan lopputuloksen.

Hitaasti mutta vakaasti :) Kone jylisee itsekseen määrätietoisesti eteenpäin ohjelmoitua polkua pitkin.

Polku voi tosiaan olla kaareva, moottorit liikuttavat poraa pienin "askelin" ja nämä askeleet ovat niin pieniä ja huomaamattomia, ettei niitä paljaalla silmällä huomaa.

Pieni puhallus ja pyyhkäisy, jotta saadaan liiat purut ja rosot pois...

Kone jatkaa työskentelyä hyvin kiltisti. Enää pitää saada tsuba irti palikasta. Onneksi se onnistuu samalla laitteella. Ja vielä niin, että se jättää korotetun reunan siihen.

CNC kulkee vaan~

Lopputuloksena on melkoisen tarkasti valmistettu kappale, joka menee miekkaan paikoilleen just eikä melkein.

Pieni hionta enää, jotta hapsuttavat säikeet saadaan irti.

Samalla tavalla tehdään loput tsubat. Annetaan koneelle ohjeet ja se hoitaa loput.

Tämä Sandai Kitetsun tsuba on lempparini.

Jälleen, suuri kiitos veljelleni ja hänen kiinnostukselle ja innostukselle näitä laitteita kohtaan ja avuliaisuudelle näiden osien tekemisessä.
Tsubat pystyisi myös tekemään ihan tavallisia työkaluja käyttämällä. Taltalla ja vasaralla tekee syvennykset, poralla isot pyöreät reiät sekä tarvittaessa aloitusreiän sähköpistosahaa varten. Huolellisuutta vaativaa ja hieman enemmän hiomista myös, sekä paljon enemmän aikaa. Nyt näihin kolmeen tsubaan meni alle kolme tuntia, kun käsintehden valmistusaika todennäköisesti olisi 9h tähän pisteeseen asti.

Wado Ichimonjin yksinkertainen ja simppeli tsuba.

Nyt on tosiaan kaikki osat tehty. Enää on paljon maalaamista jäljellä, sekä wonderflexaamista.
Ensi kerralla pakkeloidaan, hiotaan ja maalaillaan tsubat.

Kiitos lukemisesta ja jaksamisia seuraavan kappaleen odottamiseen!
Muista tilata niin saat varmaankin ilmoituksen asiasta!

Zoron miekat part08 - Kahvoja, purua ja maalia

Thärvetuloa takaisin pölyiseen ja puruiseen pajaan!

Viimeksi tehtiin miekkojen kahvoja (tsuka) ja tällä kertaa niitä hiotaan, jyrsitään, hiotaan lisää ja maalataan!

-----------------------------------------------------------------------------------
HUOMIO!
Käyttämäni työkalut ovat väärinkäytettynä vaarallisia, ne pitävät pirusti meteliä JA aiheuttavat paljon pölyä ja purua. Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta ja imuroi jälkesi jokaisen työvaiheen jälkeen. Siihen tottuu.
Käytä suojaimia, kuten suojalaseja, hengityssuojainta ja kuulosuojaimia. Älä käytä väljiä vaatteita äläkä ketjuja, jotka voivat joutua koneiden liikkuvien osien väliin ja aiheuttaa vaaratilanteen. Jos sinulla on pitkät hiukset, pidä ne sidottuina ja paidan alla. Varmistu, että tiedät mitä olet tekemässä. En ole vastuussa teidän sohlailuistanne.
-----------------------------------------------------------------------------------

 Tästä lähdetään liikkeelle. Kahvat ovat liimautuneet yhteen todella hyvin. Hieman pitää kyllä viimeistellä noita reunoja, jotta jyrsimellä saadaan tehtyä hyvät pyöristykset.

 
Keksin kuinka rajoittaa pölyn leviämistä! Imuri vain hiomakoneen taakse! GENIUS! Todellisuudessa se nappaa vain murto-osan pölystä mutta edes vähän auttaa...

Reunat suoristettu! Nyt voidaankin pyöristää reunat jyrsimellä, jotta saadaan ovaalia tuntumaa profiiliin, joka muistuttaa paremmin miekan kahvaa.

Jyrsimessä on kiinni sama terä, jolla tein pyöristykset huotrien reunoihin. Tällä kertaa ongelmaa tuotti kahvan kiinnitys pöytään, mutta onneksi se onnistui silti. Kahva vain piti kääntää ja puristaa kiinni toisesta päädystä per puoli. Aikaa vievää mutta toimi.

Pidin terän kahvan sisällä, kun  puristin sen pöytää vasten. Muutoin puristin olisi saattanut aiheuttaa liikaa painetta ontolle kahvalle ja murskata sen.

Puolet jyrsitty.

 Tähän pyrittiin. Mukavasti pyöristetyt reunat, jotka sopivat käteen.

Aukon puoli:

Hieman on taas epäyhdenmukaiset aukonreunat mutta kahvat menevät paikoilleen, joten ei haittaa.

Käsinhionta viimeiseksi 240-hiomapaperilla. Jälleen "ylimääräisistä" teristä hyötyä maalaustelineinä. Kahdesta kahvasta tulee valkoiset, josta toinen maalataan itsesekoitetulla värillä pensselillä.Yhdestä kahvasta maalataan musta.

Katana mukana, näyttämässä hienolta.

Kyllä. Nämä ovat kivat ja hyvät. Musta kahva menee Sandai Kitetsuun. Valkoinen Shuusuihin. Harmaaksi maalattava kuuluu Wado Ichimonjille.

Mitään näistä ei ole vielä lakattu.

 Aiemmista blogauksistani näkyy kyllä miltä vastikään lakattu kappale näyttää. En näe tarpeelliseksi tässä tilanteessa lisätä moisia kuvia.

Noniin. Nyt on terät, huotrat ja kahvat... Enää tarvitsee TEHDÄ käsisuojat (Tsuba:t) miekkoihin. Sitten on kaikki puuntyöstövaiheet tehty, jonka jälkeen on enää maalaamista, wonderflexaamista, ym. kaikkea, mitä voi tehdä ilman tilaa vieviä, sotkuistavia ja äänekkäitä sähkötyökaluja. Akkuporakone ja kuumailmapuhallin ovat pieniä ja kohtalaisen hiljaisia mutta sotkevia... Mutta esim. kerrostaloyksiössä helposti käytettäviä.

Kiitos lukemisesta ja jaksamisia seuraavan kappaleen odottamiseen!
Muista tilata niin saat varmaankin ilmoituksen asiasta!

Zoron miekat part07 - Kuivaa maalia ja kahvoja

Thärvetuloa takaisin pölyiseen ja puruiseen pajaan!

Viimeksi hiottiin pintoja uudelleen ja maalattiin uudelleen ja vähän vielä maalattiin lisää!
Tällä kertaa tarkastellaan kuivuneiden huotrien ja terien maalipintoja ja aloitetaan kahvojen työstö.

-----------------------------------------------------------------------------------
HUOMIO!
Käyttämäni työkalut ovat väärinkäytettynä vaarallisia, ne pitävät pirusti meteliä JA aiheuttavat paljon pölyä ja purua. Huolehdi hyvästä ilmanvaihdosta ja imuroi jälkesi jokaisen työvaiheen jälkeen. Siihen tottuu.
Käytä suojaimia, kuten suojalaseja, hengityssuojainta ja kuulosuojaimia. Älä käytä väljiä vaatteita äläkä ketjuja, jotka voivat joutua koneiden liikkuvien osien väliin ja aiheuttaa vaaratilanteen. Jos sinulla on pitkät hiukset, pidä ne sidottuina ja paidan alla. Varmistu, että tiedät mitä olet tekemässä. En ole vastuussa teidän sohlailuistanne.
-----------------------------------------------------------------------------------


Noniin! Nyt näyttää hyvältä, kun on urat hiottu, maalit ja lakat pinnassa.

Tällä kertaa ei sprayt levinneet ja lopputulos erittäin miellyttävä.

Ja terätkin näyttävät jopa mustan metallisilta!

Sitten onkin aika hieman tutkailla miekan kahvaa, ottaa mittoja ja funtsia kuinka kahvan teen?

Työntömitalla millin kymmenyksen tarkkaa, metalliviivoittimella millin tarkkaa.

Palatkaamme part01:een ja siellä näemmä, että kahvahan on periaatteessa tiivis huotra, joka on ja pysyy kiinni tappien avulla.
Siispä! Tehdään uudelleen tämä huotra-projekti mutta pienin muunnoksin. Ensin tarvitaan muutama täsmämittainen pala vaneria.

Vanha ystäväni, pöytäsirkkeli <3

Ja tällaiset tuosta levystä irtosi.

Massatuotanto <3

NIIN KIVAA KUN TAPAHTUU JA PALJON!

WHIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII!!!1!1!1111!

Sitten hieman hiotaan reunoja, jotta sormet säilyy tikuttomina.

"Sileät" reunat ovat kivat. Paperiviilto vanerista? Yllättävän kipeä.

Sitten voisi hieman vedellä mittaviivoja, jotka auttavat kohdistamaan terät mahdollisimman istuvaa liitosta varten.

Onneksi löytyi pitkä pätkä alumiinia, jolla vetää suorat viivat poikittain. 27 vaakaviivaa ja pirun monta pystyviivaa.

Sitten sitä kohdistelua terien kanssa.

Tuosta!

Sitten voisi vahvistaa pois jyrsittäviä alueita, jotta näkee ne purun lentäessä.

Ei muuta kuin jyrsimään!

Samalla terällä kuin huotratkin jyrsittiin, mutta nyt ei jätetty väljyyttä yhtään ylimääräistä. Terien pitäisi mennä kahvan sisään mieluusti siten, että pitää käyttää voimaa niiden paikoilleen saamisessa.

Huomaa kaksi vaneria, jotka pitävät kahvan puolikkaan paikoillaan. Huomaa myös, että nyt paikoillaan oleva puolikas on väärinpäin "jigissä".

JES! Terä menee napakasti paikoilleen!

Tällä tavoin kaikkiin puoliskoihin. Muista merkitä mikä kahva menee mihinkin terään, pienten eroavaisuuksien vuoksi.

Kyllä. Tämä tuntuu jo lupaavalta. Näistä tulee awesome.

Hyvä fiilis.

Sitten sama liimausprosessi kuin huotrissa. Levitetään liima ja teipataan kiinni.

Tarvikkeet. Muista pyyhkiä yli valuvat liimat ja liikuttaa terään sisään ja ulos, jotta kahvan sisälle ei muodostu liimapaakkuja estämään terän kulkua.

Teippiä teippiä teippiä teippiä teippiä~

Taas unohdin viimeistellä kahvojen sisäpuolet. Onneksi tuon osan terästä ei olekaan tarkoitus näkyä.

Sopivan kokoiset näyttää olevan kahvat, kun jättävät teriin moiset jäljet muutaman testin jälkeen.

Naarmua naarmua.

Sellaiset setit tällä kertaa!

Ensi kerralla muokataan kahvoja lisää ja päästään maalaamaan ne!

Kiitos lukemisesta ja jaksamisia seuraavan kappaleen odottamiseen!
Muista tilata niin saat varmaan ilmoituksen asiasta!